Avioehto ja ositus

Avioehto ja ositus – tarvitaanko ositus, jos on avioehto?

Avioehto vaikuttaa siihen, mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin, mutta se ei automaattisesti poista tarvetta selvittää puolisoiden omaisuussuhteita eron yhteydessä. Täysin poissulkevassa avioehdossa kyse on yleensä omaisuuden erottelusta. Osittainen avioehto voi puolestaan merkitä, että osa omaisuudesta ositetaan ja osa erotellaan.

Avioehtoni.fi · Lainsäädäntö tarkistettu 16.9.2026. Mukana 1.6.2026 voimaan tullut avio-oikeuden 10 vuoden vanhentumissääntö.

Miten avioehto vaikuttaa ositukseen?

Avioliitossa kumpikin puoliso omistaa lähtökohtaisesti oman omaisuutensa. Avioliitto ei siis tee ennen avioliittoa omistetusta asunnosta, säästöistä tai muusta omaisuudesta automaattisesti yhteistä. Avio-oikeus on eri asia: se vaikuttaa siihen, miten puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus huomioidaan, kun avioliitto päättyy.

Avioehtosopimuksella voidaan poistaa avio-oikeus kokonaan, vain toiselta puolisolta tai vain tietystä omaisuudesta. Siksi kysymykseen ”tarvitaanko ositus, jos on avioehto?” ei ole yhtä vastausta. Ensin on tiedettävä, mitä avioehto todella rajaa pois.

Ei avioehtoa, täysin poissulkeva vai osittainen avioehto?

TilanneMitä erossa yleensä tehdään?
Ei avioehtoaAvio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan. Myös testamentti tai lahjakirja voi silti rajata yksittäistä omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle.
Täysin poissulkeva avioehtoJos kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, tehdään omaisuuden erottelu osituksen sijasta.
Osittainen avioehtoAvio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan ja avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus erotellaan.

Myös yhteisomistus pitää erottaa avio-oikeudesta. Jos esimerkiksi asunto omistetaan puoliksi, yhteisomistus ei katoa sillä perusteella, että avio-oikeus on suljettu pois. Yhteinen omaisuus voidaan tarvittaessa jakaa osituksen tai erottelun yhteydessä.

Täysin poissulkeva avioehto johtaa yleensä omaisuuden erotteluun

Kun molempien puolisoiden avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, puolisoiden varallisuutta ei tasata avio-oikeuden perusteella. Tällöin selvitetään, mikä omaisuus kuuluu kummallekin ja mitä yhteisesti omistetulle omaisuudelle tehdään. Tätä menettelyä kutsutaan omaisuuden erotteluksi.

Omistus ja avio-oikeus eivät ole sama asia. Avioehto ei siirrä omaisuuden omistusta puolisolta toiselle eikä yksin ratkaise sitä, miten yhteisesti omistettu asunto tai muu omaisuus käytännössä järjestellään erossa.

Jos erottelussa esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteistön omistus siirtyy puolisolta toiselle vastiketta vastaan, järjestelyllä voi olla veroseuraamuksia. Verohallinnon 18.8.2025 antama voimassa oleva ohje käsittelee erikseen osituksen ja erottelun vastikkeellisia saantoja.

Lue myös täysin poissulkevasta avioehdosta.

Osittainen avioehto voi tarkoittaa ositusta ja erottelua rinnakkain

Osittaisessa avioehdossa vain osa omaisuudesta on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Rajaus voi koskea esimerkiksi yritystä, ennen avioliittoa omistettua asuntoa, perintöä tai muuta yksilöityä omaisuutta. Muu omaisuus voi jäädä avio-oikeuden piiriin.

Avio-oikeuden alainen omaisuus otetaan osituslaskelmaan. Avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta toimitetaan erottelu. Jos avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta käytetään osituksessa vastikkeena toisen omaisuuden saamiseksi, verokohtelu voi poiketa tavallisesta tasingon suorittamisesta.

Osittaisessa avioehdossa sanamuoto on erityisen tärkeä: pitää selvittää, mitä omaisuutta rajaus koskee, ulottuuko se omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen ja mitä avioehdossa on määrätty tuotosta. Lue lisää sivulta osittainen avioehto.

Avioehdon pitää olla voimassa ennen avioeron vireilletuloa

Avioehto tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Avioliittolain mukaan avioehtosopimus ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille. Sama koskee avioehdon muuttamista tai peruuttamista uudella avioehdolla.

Jos puolisot siis vasta harkitsevat eroa ja haluavat muuttaa avio-oikeuttaan, asia on ratkaistava ennen avioerohakemuksen vireilletuloa. Avioeroasian vireilletulon jälkeen omaisuuden jakoa voidaan sopia osituksessa tai erottelussa, mutta avioehdolla ei enää voida jälkikäteen muuttaa kyseisen eron ositusperustetta.

Milloin ositus voidaan tehdä ja mikä omaisuus siihen kuuluu?

Osituksen voi tehdä jo, kun avioeroasia on tullut vireille käräjäoikeudessa. Lopullista avioeropäätöstä ei tarvitse odottaa. Avioeron vireilletulo on samalla tärkeä ajankohta ositusvarallisuuden kannalta.

Avioliittolain mukaan avioerohakemuksen vireilletulon jälkeen ansaittu tai uutena perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus on kyseisessä osituksessa lähtökohtaisesti avio-oikeuden ulkopuolella. Sen sijaan vireilletulohetkellä olemassa olleen avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto ja sen sijaan tullut omaisuus voivat edelleen kuulua ositusvarallisuuteen.

Tämä ero on käytännössä tärkeä esimerkiksi silloin, kun sijoituksia myydään tai asunto vaihdetaan toiseen avioeroprosessin aikana.

Uutta vuodesta 2026: avio-oikeus voi vanhentua 10 vuodessa

1.6.2026 voimaan tullut lakimuutos toi avio-oikeudelle ensimmäistä kertaa yleisen vanhentumisajan avioeron jälkeen. Avio-oikeus vanhentuu lähtökohtaisesti 10 vuoden kuluttua lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole katkaistu tai puolisot ole sopineet pidemmästä määräajasta lain edellyttämällä tavalla.

Vanhentuminen katkeaa, kun puoliso tai puolison kuolinpesä hakee tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi. Entiset puolisot voivat myös tehdä kirjallisen sopimuksen 10 vuotta pidemmästä määräajasta; sopimus on määrämuotoinen ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa ennen avio-oikeuden vanhentumista.

Vanhoille avioeroille on siirtymäsääntö. Jos lainvoimainen avioeropäätös on annettu ennen 1.6.2026, avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden säännön mukaan, mutta aikaisintaan 1.6.2031, ellei määräajasta ole sovittu toisin.

Mitä osituskirjassa tai erottelukirjassa kannattaa näkyä?

Sopimusosituksesta laaditaan kirjallinen osituskirja eli ositussopimus. Muotovaatimusten kannalta keskeistä on, että asiakirja allekirjoitetaan asianmukaisesti ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi. Omaisuuden erotteluun sovelletaan vastaavasti osaa ositusta koskevista säännöistä.

Käytännössä asiakirjassa kannattaa yksilöidä ositusperuste, puolisoiden varat ja velat, laskennallinen avio-osa ja mahdollinen tasinko sekä se, miten yksittäiset omaisuuserät ja velkavastuut järjestellään. Tämä ei ole vain selkeyskysymys: Verohallinnon nykyohjeen mukaan luotettavalla osituslaskelmalla voi olla merkitystä arvioitaessa, onko osituksen yhteydessä käytetty ulkopuolinen rahasuoritus tasinkoa vai verotuksessa vastiketta.

Esimerkki: avioehto suojaa yrityksen mutta ei muuta omaisuutta

Puolisoilla on avioehto, jonka mukaan A:n omistama yritys ja sen sijaan tullut omaisuus ovat avio-oikeuden ulkopuolella. Muu omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin. Avioerossa yritys jätetään avio-oikeuden alaisen osituslaskelman ulkopuolelle, mutta esimerkiksi puolisoiden muu avio-oikeuden alainen säästö ositetaan.

Jos A käyttäisi yrityksen tai muun avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden arvoa vastikkeena saadakseen B:ltä osituksessa esimerkiksi asunto-osakkeen, järjestelyyn voisi liittyä vastikkeellisen saannon verotus. Siksi osittaisen avioehdon vaikutus ei aina rajoitu vain siihen, mikä rivi jätetään osituslaskelman ulkopuolelle.

Usein kysyttyä

Tarvitaanko ositus, jos on täysin poissulkeva avioehto?

Jos kummallakaan puolisolla ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen omaisuuteen, toimitetaan osituksen sijasta omaisuuden erottelu. Mahdollinen yhteisesti omistettu omaisuus voidaan samalla tarvittaessa jakaa.

Tarvitaanko ositus, jos avioehto on vain osittainen?

Osittainen avioehto ei poista koko osituksen tarvetta. Avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan ja avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus erotellaan.

Voiko osituksen tehdä jo harkinta-aikana?

Kyllä. Ositus voidaan tehdä, kun avioeroasia on tullut vireille käräjäoikeudessa. Lainvoimaista avioeropäätöstä ei tarvitse odottaa.

Voiko avioehdon tehdä vielä avioerohakemuksen jälkeen?

Avioehto ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille. Kyseisen eron varallisuusjärjestelyt on sen jälkeen tehtävä osituksessa tai erottelussa.

Milloin avio-oikeus vanhentuu avioeron jälkeen?

1.6.2026 alkaen pääsääntö on 10 vuotta lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta. Ennen lain voimaantuloa annettuihin päätöksiin sovelletaan siirtymäsääntöä, jonka vuoksi avio-oikeus voi vanhentua aikaisintaan 1.6.2031.

Viralliset lähteet

Tee avioehto ohjatusti netissä

Avioehtoni.fi muodostaa antamiesi tietojen perusteella avioehtosopimuksen. Hinta on 39,90 € kertamaksuna. Maksun jälkeen saat PDF:n, ohjeet allekirjoittamiseen ja rekisteröintiin sekä 30 päivän muokkausoikeuden.

Sivun sisältö on yleistä tietoa. Poikkeukselliset, riitaiset tai kansainväliset tilanteet voivat vaatia tapauskohtaista oikeudellista arviointia.
Scroll to Top