Avioehto ja testamentti – mitä eroa niillä on ja tarvitaanko molemmat?

Mikä on avioehdon ja testamentin tärkein ero?

Avioehto ei siis määrää perillisiä. Testamentti taas ei lähtökohtaisesti muuta puolisoiden keskinäistä avio-oikeutta heidän omaan omaisuuteensa. Testamentissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei testamentinsaajan puolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen.

Kuolemantapauksessa omaisuussuhteet ja perintö ovat eri vaiheita

Kun toinen puoliso kuolee, puolisoiden aviovarallisuussuhde ja vainajan jäämistön periminen ovat eri oikeudellisia kysymyksiä. Avio-oikeus voi vaikuttaa siihen, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan kuolinpesään. Perintökaari ja mahdollinen testamentti ratkaisevat puolestaan, kuka saa vainajan jäämistön ja millä oikeudella.

Näitä vaiheita ei kuitenkaan pidä kuvata liian mekaanisesti. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä ja leski perii jäämistön suoraan lain nojalla, erillistä ositusta ei aina tarvita pelkästään sen selvittämiseksi, mitä leski saa. Jos taas jäämistö jaetaan muille perillisille tai testamentinsaajille, aviovarallisuussuhteen selvittäminen on yleensä olennainen osa kokonaisuutta.

Siksi avioehto ja testamentti kannattaa sovittaa yhteen: avioehto vaikuttaa aviovarallisuuteen, testamentti jäämistön saajiin. Kumpikaan ei yksin kuvaa koko kuolemantapauksen lopputulosta.

Mitä avioehto tekee puolison kuollessa?

Avioehto voi poistaa avio-oikeuden kokonaan tai osittain myös kuolemantapauksessa. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, heidän omaisuutensa erotellaan. Jos avio-oikeutta on vain osaan omaisuudesta, avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan ja muu omaisuus erotellaan.

Kuolemantapauksessa on lisäksi tärkeä leskeä suojaava sääntö: jos leski olisi puolisoista varakkaampi, eloonjäänyt puoliso ei ole ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa osituksessa velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Tätä kutsutaan usein lesken tasinkoetuoikeudeksi.

Lue tarkemmin sivulta avioehto ja kuolema.

Mitä testamentti tekee?

Testamentilla henkilö määrää omaisuutensa siirtymisestä kuolemansa jälkeen. Testamenttausvapautta rajoittaa esimerkiksi rintaperillisten lakiosa. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia.

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä ja avioliitto on voimassa, eloonjäänyt puoliso on lähtökohtaisesti lakimääräinen perillinen. Tähänkin liittyy poikkeuksia: esimerkiksi vireillä oleva avioeroasia voi vaikuttaa puolison perintöoikeuteen. Testamentilla voidaan lisäksi antaa omistusoikeuden sijasta esimerkiksi hallintaoikeutta tai määrätä omaisuuden lopullisista saajista myöhemmässä vaiheessa.

Jos haluat laatia oman testamentin ohjatusti netissä, tutustu Testamenttini.fi-palveluun.

Avioehto ei yksin poista lesken muuta suojaa

Lesken oikeudellinen asema ei määräydy vain avioehdon tai testamentin perusteella. Perintökaari suojaa lesken asumista tietyissä tilanteissa. Vaikka vainajalla olisi rintaperillisiä tai testamentinsaajia, leskellä voi olla oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, jos lesken omassa varallisuudessa ei ole kodiksi sopivaa asuntoa. Tavanomainen asuntoirtaimisto kuuluu lisäksi erityisen suojan piiriin.

Tämän vuoksi esimerkiksi täysin poissulkeva avioehto ei tarkoita automaattisesti, että leski menettäisi kaiken kuolemantapaukseen liittyvän suojan. Avio-oikeus, perintöoikeus ja hallintaoikeus ovat erillisiä kysymyksiä.

Milloin sekä avioehto että testamentti voivat olla tarpeen?

Molempien asiakirjojen käyttäminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun halutaan:

• suojata yritys tai suvussa kulkeva omaisuus avioerossa mutta turvata puolisoa kuolemantapauksessa,
• järjestää uusperheen lasten ja puolison asemaa eri tavalla kuin lain oletussäännöt tekevät,
• rajata perittyä tai lahjaksi saatua omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle mutta antaa puolisolle testamentilla omistus- tai hallintaoikeutta,
• suojata lasten tulevaa perintöä heidän puolisoidensa avio-oikeudelta.

Asiakirjat voivat siis täydentää toisiaan. Avioehto voi supistaa avio-oikeutta, ja testamentti voi samalla parantaa puolison asemaa kuolemantapauksessa tai ohjata omaisuutta seuraavalle sukupolvelle.

Avioehto ja keskinäinen testamentti voivat täydentää toisiaan

Keskinäinen testamentti ei muuta avioehdon sisältöä eikä avioehto korvaa keskinäistä testamenttia. Puolisot voivat esimerkiksi rajata tietyt omaisuuserät avio-oikeuden ulkopuolelle avioehdolla ja samalla määrätä keskinäisessä testamentissa, millaista omistus- tai hallintaoikeutta eloonjäänyt puoliso saa kuolemantapauksessa.

Uusperheessä kokonaisuus korostuu, koska rintaperillisten lakiosa, lesken lakisääteinen suoja ja mahdolliset toissijaiset testamenttimääräykset voivat vaikuttaa lopputulokseen yhtä aikaa. Asiakirjojen sanamuotojen pitää siksi olla keskenään johdonmukaisia: avioehdolla ratkaistaan avio-oikeutta, testamentilla kuoleman jälkeistä saantoa.

Testamentissa voi suojata perinnön testamentinsaajan puolisolta

Avioliittolain mukaan avio-oikeus voidaan sulkea pois myös testamentin määräyksellä. Esimerkiksi vanhempi voi määrätä, ettei hänen lapsensa puolisolla ole avio-oikeutta lapselle testamentilla tulevaan omaisuuteen. Tällöin rajaus perustuu perinnönjättäjän testamenttiin, ei lapsen ja tämän puolison keskinäiseen avioehtoon.

Lain mukaan myös avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus jää rajauksen piiriin. Sen sijaan omaisuuden tuotto – esimerkiksi vuokra, korko tai osinko – jää avio-oikeuden ulkopuolelle vain, jos määräys ulottuu myös tuottoon.

Esimerkki: täysin poissulkeva avioehto ja puolisoa suojaava testamentti

Puolisoilla on täysin poissulkeva avioehto, joten kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Tämä ei vielä kerro, mitä puolison kuollessa tapahtuu vainajan omaisuudelle. Jos vainajalla on rintaperillisiä, he perivät lähtökohtaisesti jäämistön, mutta vainaja voi testamentilla lain sallimissa rajoissa antaa puolisolle esimerkiksi omistus- tai hallintaoikeutta.

Tässä tilanteessa avioehto ja testamentti tekevät eri työn: avioehto määrittää puolisoiden aviovarallisuussuhteen, testamentti kuoleman jälkeisen saannon.

Kumpi kannattaa tehdä ensin?

Yhtä oikeaa järjestystä ei ole. Jos tavoite koskee sekä avioeroa että kuolemantapausta, olennaisempaa on, että asiakirjojen vaikutukset sopivat yhteen. Avioehto on puolisoiden yhteinen sopimus ja se on rekisteröitävä. Testamentti on kuolemanvaraismääräys, jonka tekijä voi tehdä omasta jäämistöstään testamentille säädetyssä muodossa.

Käytännöllinen tapa on ensin päättää, mitä avio-oikeudelle halutaan tehdä: poistetaanko se kokonaan vai vain tietyltä omaisuudelta. Sen jälkeen voidaan arvioida, vastaako lakimääräinen perimys tavoitteita vai tarvitaanko testamenttia esimerkiksi puolison, lasten tai muun saajan aseman järjestämiseen.