Ositussopimus avioerossa – milloin ja miten se tehdään?
Ositussopimus eli osituskirja dokumentoi, miten puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan ja miten omaisuus jaetaan käytännössä. Osituksen voi tehdä jo, kun avioeroasia on vireillä.
Ositussopimuksen voi tehdä jo harkinta-aikana
Avioliittolain 85 §:n mukaan ositus voidaan toimittaa, kun avioeroasia on vireillä tai avioero on jo lainvoimainen. Jos puolisot ovat yksimielisiä omaisuudesta, arvoista ja jaosta, he voivat tehdä sopimusosituksen keskenään. Jos kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, tehdään osituksen sijasta omaisuuden erottelu.
Miten ositussopimus tehdään käytännössä?
- Selvitetään avioeroasian vireilletulo tai lainvoimainen avioero.
- Tarkistetaan, kuuluuko tapaus ositukseen vai omaisuuden erotteluun.
- Luetteloidaan osituksessa huomioon otettavat varat, velat ja arvot.
- Lasketaan puolisoiden säästöt, avio-osat ja mahdollinen tasinko.
- Sovitaan käytännön omaisuuden jako.
- Kirjataan laskelma ja jako osituskirjaan.
- Puolisot allekirjoittavat asiakirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi.
Mitä osituskirjaan kuuluu?
Suomi.fi:n mukaan osituskirjasta tulee käydä ilmi sekä se, miten ositus on laskettu, että se, miten omaisuuden jako tapahtuu käytännössä.
Tarvitaanko ositussopimukseen todistajat?
Kyllä. Avioliittolain 98 § ohjaa noudattamaan osituksessa perinnönjaon järjestystä. Perintökaaren 23 luvun 9 §:n mukaan puolisoiden kesken tehty osituskirja allekirjoitetaan osapuolten toimesta ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi.
Todistajien tehtävä ei ole arvioida, onko ositus taloudellisesti hyvä kummallekin. Todistajien pitää olla esteettömiä. Käytännössä on selkeintä valita henkilöt, jotka ovat osituksen osapuoliin ja lopputulokseen nähden ulkopuolisia ja ymmärtävät todistamisen merkityksen.
Miten avioehto vaikuttaa?
Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, kyse on omaisuuden erottelusta eikä tavallisesta osituksesta. Osittainen avioehto on monimutkaisempi: osa omaisuudesta voi kuulua avio-oikeuden piiriin ja osa sen ulkopuolelle. Myös testamentti, lahjakirja tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräys voi rajoittaa avio-oikeutta.
Vuoden 2026 muutos: avio-oikeuden 10 vuoden vanhentumisaika
1.6.2026 voimaan tullut sääntely toi avio-oikeudelle pääsääntöisesti 10 vuoden vanhentumisajan. Avioliittolain 103 c §:n mukaan aika lasketaan lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta. Vanhentuminen katkeaa, kun puoliso tai puolison kuolinpesä hakee tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi. Puolisot voivat myös 103 d §:n mukaisella kirjallisella ja rekisteröitävällä sopimuksella sopia pidemmästä määräajasta.
Usein kysyttyä
Voiko osituksen tehdä ennen lopullista avioeroa?
Kyllä. Ositus voidaan tehdä jo harkinta-aikana, kun avioeroasia on vireillä.
Onko ositussopimus sama kuin osituskirja?
Käytännössä termejä käytetään samasta sopimusosituksen kirjallisesta asiakirjasta.
Mitä jos emme pääse sopuun?
Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakaja toimittamaan ositus.
Viralliset lähteet
Avioliittolaki 234/1929 – FinlexOsitusperuste, avio-oikeus ja osituksen toimittaminen.Perintökaari 40/1965 – FinlexJakokirjan muoto ja todistajat.Suomi.fi – Miten omaisuus jaetaan erossa?Ajantasainen viranomaisopas sopimusosituksesta.Verohallinto – Vastikkeellinen saanto osituksessa ja erottelussaVarainsiirtoverotuksen erityistilanteet.Tee ositussopimus ohjatusti netissä
Jos tilanteenne on sovinnollinen ja kuuluu palvelun rajattuihin tilanteisiin, voit syöttää omaisuuden ja velat vaiheittain, tarkistaa laskelman ja jaon ennen maksua ja saada valmiin osituskirjan allekirjoitettavaksi.