Itse tehty ositussopimus

Itse tehty ositussopimus – malli, pohja ja tärkeät muotovaatimukset

Ositussopimuksen voi tehdä itse, mutta “vapaamuotoinen ositussopimus” ei tarkoita, että asiakirjan voisi tehdä miten tahansa. Hyvä osituskirja näyttää sekä osituslaskelman että käytännön jaon ja täyttää allekirjoitus- ja todistamisvaatimukset.

Itse tehty ositussopimus voi olla pätevä

Puolisot voivat tehdä sopimusosituksen ilman pesänjakajaa, jos he ovat yksimielisiä. Osituskirjan on kuitenkin dokumentoitava laskenta ja käytännön jako, puolisoiden on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän henkilön on todistettava asiakirja oikeaksi.

Ositussopimus malli: miltä hyvä rakenne näyttää?

Hakusanalla ositussopimus malli tai ositussopimus pohja etsitään usein Word- tai PDF-lomaketta. Osituksessa pelkkä tyhjä lomake voi kuitenkin olla ongelmallinen, koska asiakirjan pitää vastata juuri puolisoiden omaisuutta, velkoja, mahdollista tasinkoa ja sovittua jakoa.

1. OsapuoletPuolisoiden yksilöintitiedot.
2. OsitusperusteAvioeroasian vireilletulo ja tarvittaessa avioeropäätöksen tiedot.
3. Omaisuus ja velatErät, omistus-/vastuuosuudet ja arvot.
4. OsituslaskelmaSäästöt, avio-osat ja mahdollinen tasinko.
5. Lopullinen jakoMitä omaisuutta kumpikin saa ja miten velkavastuu sovitaan.
6. AllekirjoituksetPuolisot ja kaksi esteetöntä todistajaa.
Rakennemalli ei ratkaise sisältöä puolestasi. Jos tilanteeseen liittyy avioehto, testamentin tai lahjakirjan poissulku, osituksen sovittelu, ulkomaisia kytkentöjä tai riitaa, yleispohja ei yleensä riitä.

Mitä itse tehtyyn ositussopimukseen pitää kirjoittaa?

Suomi.fi:n ohjeen mukaan osituskirjasta tulee käydä ilmi miten ositus on laskettu ja miten omaisuuden jako tapahtuu käytännössä. Siksi liian yleinen lause kuten “kumpikin pitää oman omaisuutensa” ei ole hyvä tapa dokumentoida tilannetta, jos mukana on avio-oikeuden alaista omaisuutta, velkoja tai tasinkoa.

Omaisuuserän nimi, arvo ja omistusosuus sekä velan määrä, velkoja ja vastuuosuus tekevät laskelmasta jäljitettävän. Jos esimerkiksi asunto siirtyy toiselle mutta asuntolaina on pankissa edelleen molempien nimissä, ositussopimus ei yksin vapauta toista puolisoa pankkivelasta.

Ositussopimuksen todistajat – tarvitaanko kaksi?

Kyllä. Kun puolisot tekevät sopimusosituksen keskenään, osituskirjan allekirjoittavat osapuolet ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Vaatimus seuraa Avioliittolain 98 §:stä ja Perintökaaren 23 luvun 9 §:stä.

Valitse todistajat selkeästi osituksen ulkopuolelta. Todistajien pitää olla esteettömiä. Käytännössä on selkeintä valita henkilöt, jotka ovat osituksen osapuoliin ja lopputulokseen nähden ulkopuolisia ja ymmärtävät todistamisen merkityksen.

Mihin ositussopimus toimitetaan?

Osituskirjaa ei lähtökohtaisesti toimiteta käräjäoikeudelle vain siksi, että puolisot ovat tehneet sopimusosituksen. Alkuperäinen allekirjoitettu asiakirja kannattaa säilyttää huolellisesti ja käyttää sitä siellä, missä omistuksen tai verotuksen muutos pitää osoittaa.

Digi- ja väestötietovirasto: osituskirjan rekisteröinti DVV:hen ei ole sopimusosituksen yleinen pätevyysedellytys. Avioliittolain 104 §:n mukaisella rekisteröinnillä on merkitystä erityisesti suojassa toisen puolison velkojien takaisinsaantivaatimuksia vastaan konkurssissa ja ulosotossa. DVV:llä on tätä varten erillinen rekisteröintimenettely.

Kiinteistö: jos kiinteistön omistus muuttuu osituksessa, Maanmittauslaitokselle haetaan lainhuutoa. Maanmittauslaitos pyytää tällöin muun muassa ositus- tai erottelusopimusta ja selvitystä avioeroasian vireilletulosta.

Osakehuoneisto: jos omistus muuttuu, uuden omistajan pitää huolehtia omistuksen rekisteröinnistä huoneistotietojärjestelmään soveltuvien ohjeiden mukaisesti.

Ytimekkäästi: ositussopimuksella ei ole yhtä ainoaa “palautusosoitetta”. Sitä tarvitaan tilanteesta riippuen esimerkiksi DVV:n rekisteröinnissä, omistuksen kirjaamisessa, pankissa tai verotuksen selvityksissä.

Yleisimmät virheet itse tehdyssä ositussopimuksessa

  1. Ositus tehdään liian aikaisin: avioeroasia ei ole vielä vireillä.
  2. Avioehto tai muu poissulku sivuutetaan: tavallinen puoliksi tasaava laskelma voi olla väärä.
  3. Varat ja velat kirjataan epätarkasti: myöhemmin ei ole selvää, mitä laskelmassa huomioitiin.
  4. Laskelma ja käytännön jako eivät täsmää: asiakirja ei kerro, miten tasinko tai omaisuuden siirto toteutetaan.
  5. Velka “siirretään” toiselle ilman pankkia: puolisoiden sopimus ei yksin muuta velkojan asemaa.
  6. Todistajat puuttuvat: sopimusosituksen osituskirja tarvitsee kaksi esteetöntä todistajaa.
  7. Verovaikutus jää tarkistamatta: ositusvarallisuuden ulkopuolisilla varoilla maksettu vastike voi synnyttää varainsiirtoveroa. Luotettavasti lasketun tasingon suorittaminen ulkopuolisilla varoilla ei kuitenkaan itsessään ole vastikkeellinen saanto.

Tyhjä ositussopimus pohja vai ohjattu palvelu?

Tyhjä Word- tai PDF-pohja on nopea, mutta käyttäjän pitää itse tietää, mitä omaisuutta laskelmaan kuuluu, miten velat käsitellään, miten tasinko muodostuu ja miten käytännön jako kirjataan. Ohjattu palvelu sopii paremmin käyttäjälle, joka tekee osituksen ensimmäistä kertaa mutta jonka tapaus on muuten selkeä.

Avioehtoni.fi:n palvelu maksaa 89,90 € ja on rajattu sovinnollisiin avioero-osituksiin ilman rekisteröityä avioehtoa tai muuta tiedossa olevaa avio-oikeuden poissulkua.

Usein kysyttyä ositussopimusmallista

Voiko ositussopimuksen kirjoittaa itse Wordilla?

Voi, jos ositusperuste, laskelma, käytännön jako ja muotovaatimukset ovat kunnossa. Tiedostomuoto ei ratkaise asiakirjan pätevyyttä.

Onko vapaamuotoinen ositussopimus mahdollinen?

Puolisot voivat sopia sisällöstä joustavasti, mutta muoto ei ole täysin vapaa: asiakirjan allekirjoittavat puolisot ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi.

Mihin ositussopimus toimitetaan?

Sillä ei ole yhtä yleistä pakollista vastaanottajaa. Osituskirjan rekisteröinti DVV:hen ei ole sopimusosituksen yleinen pätevyysedellytys; avioliittolain 104 §:n mukaisella rekisteröinnillä on merkitystä erityisesti velkojansuojaan. Asiakirjaa voidaan lisäksi tarvita esimerkiksi omistuksen rekisteröinnissä, pankissa tai verotuksessa.

Viralliset lähteet ja jatko-ohjeet

Avioliittolaki 234/1929 – FinlexOsitusperuste ja osituksen toimittamista koskevat säännöt.Perintökaari 40/1965 – FinlexJakokirjan allekirjoittaminen ja todistajat.Suomi.fi – Miten omaisuus jaetaan erossa?Osituskirjan sisältö, todistajat ja DVV-rekisteröintiä koskeva ohje.DVV – osituskirjan rekisteröintihakemusAjantasainen rekisteröintilomake.Maanmittauslaitos – omistajanvaihdos osituksessaKiinteistön lainhuuto ja tarvittavat asiakirjat.Verohallinto – Vastikkeellinen saanto osituksessa ja erottelussaVarainsiirtoveron mahdollisuus ulkopuolisia varoja käytettäessä.

Et tarvitse tyhjää pohjaa

Ohjattu palvelu kysyy osapuolet, omaisuuden, velat ja jaon vaiheittain. Näet laskelman ja sovitun jaon ennen maksua, ja valmis osituskirja avautuu maksun jälkeen.

Scroll to Top